Viikonloppuna tuli mieleen, että täytyy tehdä jotain uutta. Mieleeni tulivat helmikorut, sillä niiden teosta olen aina silloin tällöin haaveillut. En ole mikään korujen pitäjä, mutta kaulakorut voisivat mennä kaulassa juuri ja juuri joskus...

Kävin ostamassa helmiä Oulun Posliini- ja lahjatavaraliikeestä sekä Sinooperista. Tässä tänään tekemäni kaulakoru:

Värit näkyvät vähän liiankin synkkinä...

Malli on perin yksinkertainen, enkä sen kummempaa ole ajatellutkaan. Tuntuu, että nämäkin helmet kiiltelevät jo hieman liikaa. Huomenna täytyy kokeilla puuhelmiä.

Jos oikein laskin, tähän koruun meni helmiä 105 kappaletta. Fuksian punaiset helmet ovat kokoa 6 mm ja tumman violetit 4 mm. Tähän koruun käytin tuollaista "siimaa" (mikä on se fiksumpi nimi?).

Kiinnityksestä huolehtii hopeanvärinen magneettilukko. Nuo magneettilukotkin ovat minulle aivan uusi ulottuvuus. Tosi näppärästi napsahti korusta lukko kiinni . Tuon "siiman" solmiminen lukkoon hieman mietityttää. Lopputulos taisi olla enemmänkin umpisolmua muistuttava solmu , vaikka jotain järkevämpää kovasti yritin! Onneksi ostin myös sitä "kuminauhaa", joka on ehkä hivenen varmempi...ehkä.

Jonain kauniina päivänä kesken koulupäivän helmet pamahtaa irti... (tämäkö on ensi yön painajainen ). No ei vaiskaan, ei viitsis tuollaisista asioista painajaisia nähdä.

Mutta hauska kokemus kaikenkaikkiaan. Näin pakkaspäivänä on mukava näpräillä pitkin pöytää juoksevien helmien parissa. Siinä vaiheessa voi todellakin kysyä itseltään: "Mistä näitä helmiä oikein tulee?"