Haluan
tänne kirjottaa muutaman ala-asteella kirjoittamani kirjoitelman.
Vihkot kun ovat vielä hyvässä tallessa. Hieman meinaa hymyilyttää, -
välillä hervottomasti naurattaa näitä lukiessa:D Nämä kirjotielmat
olen kirjoittanut 4.-6. luokan aikana; tuolloin innostuin
kirjoittamisesta. Olin mielestäni ymmärtänyt, mitä tarkoitti opettajan
neuvo: "Värittäkää tekstiä".
1. JOULUPUKIN KIDNAPPAUS
Tällä hetkellä kaikki on jo likimäärin kunnossa, mutta jos palaamme ajassa noi... -no siihen asti kun Joulupukki oli vasta nuori herra. Voisimme edes jotenkin kuvitella tämän tapahtuman, joka järisytti koko Korvatunturia. Ehkäpä myös koko maailmaa. Kaikki alkoi näin: Joulupukki oli juuri syönyt Muorin keittämää riisipuuroa, ja asteli nyt hurjaa vauhtia kohti kulkuneuvosta parhainta; Punakuono Petteriä. Punakuono Petteri oli jo kokenut kulkija, ja niinpä se suunnisti Joulupukin ohjeiden mukaan kohti Korvatunturin keskustaa.
Joulupukki pysäköi kulkuneuvonsa pankin eteen ja löntysteli kohti kokoussalia, jossa häntä odottelivat jo toverit Jugurttimies ja Kalevalan Väne. He olivat jo olleet virassaan kauemmin kuin Joulupukki, mutta olivat kuitenkin ottaneet Joulupukin ystävällisin tavoin vastaan KKK:hon. KKK tarkoitti Korvatunturin Kingien Kerhoa. Siihen kuului myös pankin johtaja Kallervo Korvanen.
- "Taas myöhästyin," Joulupukki huokaisi niin raskaasti, että hänen kihara partansa meinasi suoristua.
- "No, eihän tuo niin vaarallista, sinulla on vielä monta vuotta aikaa oppia tulemaan tänne ajoissa", Väne myhäili partansa alta.
- "Sitäpaitsi Kallervokin on aina myöhässä", Jugurttimies naureskeli ja ojensi samalla Joulupukille jugurttipurkkia: - "No, maistahan nyt tätä uutuusherkkua! Siinä on viinimarjoja ja karpaloita, se on todella herkullista!"
Joulupukki otti purkin hiukan vastahakoisesti ja manasi mielessään sitä, että joutui joka kokouksessa Vänen kanssa maistelemaan Jugurttimiehen teoksia. Ja joskus, - oikeastaan aina, ne olivat niin pahan makuisia, että ne oli miltei pakko niellä väkisin ja laittaa lopuksi SISU-pastilli suuhun. Vain tuolloin karmaiseva maku suusta häipyisi. Kuin salaa Väne työnsi SISU-askin Joulupukin käteen ja loi varoittavan silmäyksen jugurttiin.
- "Kas, täällähän on koko kopla jo koossa!" Kallervo huudahti ja asteli rehvakkaasti sisälle ja vilkaisi kauhistuneen Joulupukkia:- "Mikäs Joulupukilla on, naamasi on yhtä punainen kuin olisit syönyt dynamiitin?"
- " Voi, dynamiitti olisi makeinen tähän verrattuna", Joulupukki sanoi ja heilautti jugurttipurkkia.
- " Nyt ymmärrän", Kallervo sanoi ja loihti naamalleen osaanottavan ilmeen.
- " No mutta käydäänpäs asiaan toverit!" Jugurttimies sanoi keskeyttäen keskustelun, koska ei halunnut kuulla moitteita keksinnöstään.
- "Tosiaan..." Kallervo aloitti. " Olen saanut muutaman puhelinsoiton, jossa minulta on pyydetty, että joku teistä KKK:n jäsenistä lahjoitettaisiin Swnssoneille tai Venjäläisille. "
-" MITÄ!" Väne kauhistui. "Kaikkihan tietävät tunnuslauseemme, jonka luulisi jo ilmaisevan isänmaallisuutemme!"
-" Made in Finland sanoo... niin, kyllähän se jotain sanoo niille, jotka ymmärtävät englantia. Mutta tiedättehän te swenssonit. Tuskin he osaavat kirjoittaa edes omaa nimeään", Kallervo huokaisi toivottomasti.
Siitä Joulupukki, Jugurttimies ja Väne olivat yhtä mieltä.
- " Mutta teistä ei siis kukaan suostu muuttamaan toiminta-paikkaansa?" Kallervo jatkoi.
- " Minulle riittää varsin hyvin se, että piipahdan siellä kerran vuodessa" Joulupukki pihisi.
- " Ja minä en sinne mene, vaikka veisivät viimeiset jugurttipurkkini!" uhmasi Jugurttimies.
- "Enkä minä tahdo alkaa siellä levyttämään kanteleeni kanssa hittibiisejäni. Se on vissi!" Väne vinkui kuin kanteleen kieli.
- " No, taidankin soittaa nyt heti Swnssoneille ja Venjäläisille ja kertoa heille keskustelustamme.
- " Tee se" totesivat Joulupukki, Jugurttimies ja Väne laimeasti, mutta varmasti.
Kun Kallervo oli soittanut puhelut hän kertoi: " Kovin tyytyväisiltä he eivät kuulostaneet, mutta eiväthän he pakottaakkaan voi. Näinollen asia on siis selvä. Olemme yhä: Made in Finland, from the Korvatunturi!"
Toverit löivät peukalonsa yhteen ja lähtivät kukin tiehensä hoitamaan bisneksiään.
Päivä oli jo loppupuolella, kun Joulupukki ja Punakuono Petteri saapuivat omaan valtakuntaansa Korvatunturille. Joulupukki kävi viemässä kulkuneuvolleen ruokaa. Kävellessään tallilta tupaan, Joulupukki alkoi nähdä taivaalla outoja valonvälähdyksiä. Ne eivät olleet tavallisia revontuleja, ne olivat jotain paljon, paljon kirkkaampia. Yht`äkkiä valo sokaisi Joulupukin ja pian hän huomasi istuvansa keskellä pyöreää, lentävää lautasta. Sitten hän nukahti.
Oli kulunut noin 12 tuntia, kun Joulupukki heräsi äänekkääseen keskusteluun:
-" Kautta takkuisen ja kiharaisen partani; mitä tämä tarkoittaa, missä minä olen!" hän karjaisi niin, että huoneessa olijat pelkäsivät sen kuuluvan Korvatunturille asti.
-" Te olette siirtyneet nyt Korvatunturilta Venjälään", hän kuuli vastauksen.
- " Siis Venjälään, mitä tämä asia koskee?" Joulupukki jatkoi kyselyään.
- " Oli ikävä tuoda teidät tänne tällä tavalla. Mutta olemme saaneet sellaisen käsityksen, että te KKK:n jäsenet ette ole kovin innostuneita yhteistyöhön meidän ja Swenssoneiden kanssa. Olemme kutsuneet paikalle valiomme johtajan Buris Jaltsunin.
- " Voi mahoton; että ihan Jaltsunkin on täällä!" Joulupukki huudahti. "Väne ei kyllä ikinä usko!"
- " No kyllä hän varmaan uskoo, jos nyt menette kiltisti tuonne alakertaan neuvottelemaan asioista", Joulupukille vastattiin.
-" Meinaatkos että pääsen televisioon? Voinko pirauttaa Muorille, että pistää television päälle"...
-" Jos nyt jätetään se tällä kertaa pois ja siirrytään suoraan tuonne alakertaan, ja neuvottelemme ne asiat pois järjestyksestä. Sitä nopeammnin pääsette takaisin Korvatunturille."
- "Hyvä on, hyvä on" Joulupukki hengähti ja nosti suuret punaisen takin peitossa olevat kätensä ylös, rauhan merkiksi. Ja niin Joulupukki istui hetken kuluttua, - tyynenä kuin etana lumisateessa, suorassa tv-lähetyksessä neuvottelemassa Buris Jaltsunin kanssa. Heidän keskusteluaan tulkkasi venjäläinen tulkki. Buris Jaltsun kertoi, että hänen korviinsa oli tullut vakavia valituksia siitä, ettei Joulupukki vieraillut hänen kansalaistensa luona läheskään joka vuosi. Oli käynyt ilmi, että pukit olivat olleet vain koulutettuja apulaistonttuja! Ja he eivät tuoneet lahjojakaan savupiipusta, vaan heittivät ne joko ikkunasta sisään, tai jättivät pelkästään ulos. Samankaltaista puhetta oli kuulunut myös Swenssoneiden suunnalta. Ihmiset eivät olleet tyytyväisiä, vaan olivat nousemassa kapinaan Joulupukkia vastaan!
-"Minkäs minä sille voin, että kaikki keikkani sattuvat juuri samalle päivälle. Pitäisi kiertää koko maailma yhdessä yössä! Mahdotonta! Edes Suomen presidentti ei siihen pystyisi, vaikka muuten vieraileekin ympäri vuoden ahkerasti" Joulupukki selvitti asiaa niin tuohtuneesti, että hänen nokanpäänsä alkoi punottaa jo enemmän kuin Punakuono Petterillä. Sitten hän muisti olevansa televisiossa ja kohensi profiiliaan.
-"Ymmärrän yskän" Jaltsun sanoi rauhallisesti. "Siksi olemmekin suunnitelleet, että rakennamme Swenssoneille kuin tännekin oman pelkistetyn Korvatunturin. Sinä voisit vierailla siellä aina silloin tällöin. Tai jos ette jaksa, niin Jugurttimies tai Kalevalan Väne voivat tuurata. Tekun oletten niin samannäköisiä. Mitä mieltä olette?"
-"Emmeköhän me suomalaisella sisulla siitä selviä" Joulupukki sanoin päättäväisesti, kohdistaen katseensa kameraan kuin presidenttiehdokas vaalipuheessaan. Samaa mieltä olivat myös Jugurttimies ja Kalevalan Väne, kun Joulupukki palasi parin tunnin päsätä Korvatunturille. Väne pyysi heti Joulupukilta nimmarin ja Jugurttimies oli jälleen keksinyt uuden jugurtin, jota nyt innokkaasti tyrkytti Joulupukille. Tällä kertaa Joulupukki kuitenkin kieltäytyi. Hän saattoi nimittäin haistaa läpi korpimetsän, Korvatunturin keskustaan asti, Muorin keittämän riisipuuron. Se totisesti maistui tällaisen reissun ja sopimuksen jälkeen!
1. JOULUPUKIN KIDNAPPAUS
Tällä hetkellä kaikki on jo likimäärin kunnossa, mutta jos palaamme ajassa noi... -no siihen asti kun Joulupukki oli vasta nuori herra. Voisimme edes jotenkin kuvitella tämän tapahtuman, joka järisytti koko Korvatunturia. Ehkäpä myös koko maailmaa. Kaikki alkoi näin: Joulupukki oli juuri syönyt Muorin keittämää riisipuuroa, ja asteli nyt hurjaa vauhtia kohti kulkuneuvosta parhainta; Punakuono Petteriä. Punakuono Petteri oli jo kokenut kulkija, ja niinpä se suunnisti Joulupukin ohjeiden mukaan kohti Korvatunturin keskustaa.
Joulupukki pysäköi kulkuneuvonsa pankin eteen ja löntysteli kohti kokoussalia, jossa häntä odottelivat jo toverit Jugurttimies ja Kalevalan Väne. He olivat jo olleet virassaan kauemmin kuin Joulupukki, mutta olivat kuitenkin ottaneet Joulupukin ystävällisin tavoin vastaan KKK:hon. KKK tarkoitti Korvatunturin Kingien Kerhoa. Siihen kuului myös pankin johtaja Kallervo Korvanen.
- "Taas myöhästyin," Joulupukki huokaisi niin raskaasti, että hänen kihara partansa meinasi suoristua.
- "No, eihän tuo niin vaarallista, sinulla on vielä monta vuotta aikaa oppia tulemaan tänne ajoissa", Väne myhäili partansa alta.
- "Sitäpaitsi Kallervokin on aina myöhässä", Jugurttimies naureskeli ja ojensi samalla Joulupukille jugurttipurkkia: - "No, maistahan nyt tätä uutuusherkkua! Siinä on viinimarjoja ja karpaloita, se on todella herkullista!"
Joulupukki otti purkin hiukan vastahakoisesti ja manasi mielessään sitä, että joutui joka kokouksessa Vänen kanssa maistelemaan Jugurttimiehen teoksia. Ja joskus, - oikeastaan aina, ne olivat niin pahan makuisia, että ne oli miltei pakko niellä väkisin ja laittaa lopuksi SISU-pastilli suuhun. Vain tuolloin karmaiseva maku suusta häipyisi. Kuin salaa Väne työnsi SISU-askin Joulupukin käteen ja loi varoittavan silmäyksen jugurttiin.
- "Kas, täällähän on koko kopla jo koossa!" Kallervo huudahti ja asteli rehvakkaasti sisälle ja vilkaisi kauhistuneen Joulupukkia:- "Mikäs Joulupukilla on, naamasi on yhtä punainen kuin olisit syönyt dynamiitin?"
- " Voi, dynamiitti olisi makeinen tähän verrattuna", Joulupukki sanoi ja heilautti jugurttipurkkia.
- " Nyt ymmärrän", Kallervo sanoi ja loihti naamalleen osaanottavan ilmeen.
- " No mutta käydäänpäs asiaan toverit!" Jugurttimies sanoi keskeyttäen keskustelun, koska ei halunnut kuulla moitteita keksinnöstään.
- "Tosiaan..." Kallervo aloitti. " Olen saanut muutaman puhelinsoiton, jossa minulta on pyydetty, että joku teistä KKK:n jäsenistä lahjoitettaisiin Swnssoneille tai Venjäläisille. "
-" MITÄ!" Väne kauhistui. "Kaikkihan tietävät tunnuslauseemme, jonka luulisi jo ilmaisevan isänmaallisuutemme!"
-" Made in Finland sanoo... niin, kyllähän se jotain sanoo niille, jotka ymmärtävät englantia. Mutta tiedättehän te swenssonit. Tuskin he osaavat kirjoittaa edes omaa nimeään", Kallervo huokaisi toivottomasti.
Siitä Joulupukki, Jugurttimies ja Väne olivat yhtä mieltä.
- " Mutta teistä ei siis kukaan suostu muuttamaan toiminta-paikkaansa?" Kallervo jatkoi.
- " Minulle riittää varsin hyvin se, että piipahdan siellä kerran vuodessa" Joulupukki pihisi.
- " Ja minä en sinne mene, vaikka veisivät viimeiset jugurttipurkkini!" uhmasi Jugurttimies.
- "Enkä minä tahdo alkaa siellä levyttämään kanteleeni kanssa hittibiisejäni. Se on vissi!" Väne vinkui kuin kanteleen kieli.
- " No, taidankin soittaa nyt heti Swnssoneille ja Venjäläisille ja kertoa heille keskustelustamme.
- " Tee se" totesivat Joulupukki, Jugurttimies ja Väne laimeasti, mutta varmasti.
Kun Kallervo oli soittanut puhelut hän kertoi: " Kovin tyytyväisiltä he eivät kuulostaneet, mutta eiväthän he pakottaakkaan voi. Näinollen asia on siis selvä. Olemme yhä: Made in Finland, from the Korvatunturi!"
Toverit löivät peukalonsa yhteen ja lähtivät kukin tiehensä hoitamaan bisneksiään.
Päivä oli jo loppupuolella, kun Joulupukki ja Punakuono Petteri saapuivat omaan valtakuntaansa Korvatunturille. Joulupukki kävi viemässä kulkuneuvolleen ruokaa. Kävellessään tallilta tupaan, Joulupukki alkoi nähdä taivaalla outoja valonvälähdyksiä. Ne eivät olleet tavallisia revontuleja, ne olivat jotain paljon, paljon kirkkaampia. Yht`äkkiä valo sokaisi Joulupukin ja pian hän huomasi istuvansa keskellä pyöreää, lentävää lautasta. Sitten hän nukahti.
Oli kulunut noin 12 tuntia, kun Joulupukki heräsi äänekkääseen keskusteluun:
-" Kautta takkuisen ja kiharaisen partani; mitä tämä tarkoittaa, missä minä olen!" hän karjaisi niin, että huoneessa olijat pelkäsivät sen kuuluvan Korvatunturille asti.
-" Te olette siirtyneet nyt Korvatunturilta Venjälään", hän kuuli vastauksen.
- " Siis Venjälään, mitä tämä asia koskee?" Joulupukki jatkoi kyselyään.
- " Oli ikävä tuoda teidät tänne tällä tavalla. Mutta olemme saaneet sellaisen käsityksen, että te KKK:n jäsenet ette ole kovin innostuneita yhteistyöhön meidän ja Swenssoneiden kanssa. Olemme kutsuneet paikalle valiomme johtajan Buris Jaltsunin.
- " Voi mahoton; että ihan Jaltsunkin on täällä!" Joulupukki huudahti. "Väne ei kyllä ikinä usko!"
- " No kyllä hän varmaan uskoo, jos nyt menette kiltisti tuonne alakertaan neuvottelemaan asioista", Joulupukille vastattiin.
-" Meinaatkos että pääsen televisioon? Voinko pirauttaa Muorille, että pistää television päälle"...
-" Jos nyt jätetään se tällä kertaa pois ja siirrytään suoraan tuonne alakertaan, ja neuvottelemme ne asiat pois järjestyksestä. Sitä nopeammnin pääsette takaisin Korvatunturille."
- "Hyvä on, hyvä on" Joulupukki hengähti ja nosti suuret punaisen takin peitossa olevat kätensä ylös, rauhan merkiksi. Ja niin Joulupukki istui hetken kuluttua, - tyynenä kuin etana lumisateessa, suorassa tv-lähetyksessä neuvottelemassa Buris Jaltsunin kanssa. Heidän keskusteluaan tulkkasi venjäläinen tulkki. Buris Jaltsun kertoi, että hänen korviinsa oli tullut vakavia valituksia siitä, ettei Joulupukki vieraillut hänen kansalaistensa luona läheskään joka vuosi. Oli käynyt ilmi, että pukit olivat olleet vain koulutettuja apulaistonttuja! Ja he eivät tuoneet lahjojakaan savupiipusta, vaan heittivät ne joko ikkunasta sisään, tai jättivät pelkästään ulos. Samankaltaista puhetta oli kuulunut myös Swenssoneiden suunnalta. Ihmiset eivät olleet tyytyväisiä, vaan olivat nousemassa kapinaan Joulupukkia vastaan!
-"Minkäs minä sille voin, että kaikki keikkani sattuvat juuri samalle päivälle. Pitäisi kiertää koko maailma yhdessä yössä! Mahdotonta! Edes Suomen presidentti ei siihen pystyisi, vaikka muuten vieraileekin ympäri vuoden ahkerasti" Joulupukki selvitti asiaa niin tuohtuneesti, että hänen nokanpäänsä alkoi punottaa jo enemmän kuin Punakuono Petterillä. Sitten hän muisti olevansa televisiossa ja kohensi profiiliaan.
-"Ymmärrän yskän" Jaltsun sanoi rauhallisesti. "Siksi olemmekin suunnitelleet, että rakennamme Swenssoneille kuin tännekin oman pelkistetyn Korvatunturin. Sinä voisit vierailla siellä aina silloin tällöin. Tai jos ette jaksa, niin Jugurttimies tai Kalevalan Väne voivat tuurata. Tekun oletten niin samannäköisiä. Mitä mieltä olette?"
-"Emmeköhän me suomalaisella sisulla siitä selviä" Joulupukki sanoin päättäväisesti, kohdistaen katseensa kameraan kuin presidenttiehdokas vaalipuheessaan. Samaa mieltä olivat myös Jugurttimies ja Kalevalan Väne, kun Joulupukki palasi parin tunnin päsätä Korvatunturille. Väne pyysi heti Joulupukilta nimmarin ja Jugurttimies oli jälleen keksinyt uuden jugurtin, jota nyt innokkaasti tyrkytti Joulupukille. Tällä kertaa Joulupukki kuitenkin kieltäytyi. Hän saattoi nimittäin haistaa läpi korpimetsän, Korvatunturin keskustaan asti, Muorin keittämän riisipuuron. Se totisesti maistui tällaisen reissun ja sopimuksen jälkeen!
Kommentit