Nämä lorukortit olivat lapsille mieleisiä. Kortit, joissa oli joku kirjain, toimivat hyvin eskareiden/eskariin lähdössä oleville lapsille, koska näiden avulla tuli näppärästi opeteltua muutamia aakkosia.
"Intiaani ilmapallossaan, ilmojen teitä matkustaa.
Alas jää kauaksi metsät ja talot,
kaukana vilkkuvat talojen valot.
Alhaalla välkkyvät järvet ja haat,
heleinä loistavat viljelysmaat.
Ihmettä riittää, kun katsella saa,
kuinka on kaunis oma syntymämaa!"
"Hirveä hirveästi harmittaa,
kun ei housuja jalkaan saa.
Hankala on pukea housuja,
kun ei ole jaloissa sormia.
On vain sorkan koppurat,
housut helposti tippuvat!"
"Oravainen oksallaan, opettaapi poikastaan,
tähtitaivaan tuntemaan.
Taivahalla korkealla,
loistaa Otava.
Kesäyö on kuulas,
tuoksuu omena!
Kun löydät Otavan tähtikuvion,
niin lähellä myös Pohjantähti on!"
"Nukkumatti varjon avaa,
tuolin takaa aivan salaa.
Neitiä jo nukuttaa,
silmät kiinni lupsahtaa.
Vaikka nallet, nuket vielä,
lattialla ovat siellä,
hujan hajan sekaisin,
matolla on neulekin!"
"Aamun armas aurinko,
nouse, herää jo!
Ankkalammen rannalla,
iloinen on pulina.
Joukko ankanpoikia,
harjoittelee uimista.
Pienin ankoista kuitenkaan,
ei uskalla kastella varpaitaan."
"Olipa kerran kurki,
joka yhdellä jalalla eli,
päätänsä riiputteli,
ja yhtenään mietiskeli:
"Olisinpa surkea,
jos muistuttaisin kurkea"...
JUMPPA:
1. Ojenna jalka,
nilkkaa kierrä.
Asento vaihda,
ettei hierrä.
2. Hartiaan tartu,
kättä kierrä.
Asento vaihda,
ettei hierrä.
3. Hyppää pytyyn,
itsesi kierrä:
ympäri, ympäri,
ympäri näin ja
sitten vielä toisin päin!
"Aurinko on kumma juttu,
kaikille yhtä outo ja tuttu.
Lämmintä riittää kesäisin,
mutta paistaa se aurinko
talvellakin!"
"Äkäinen äitikarhu vettä äyskäröi,
pieni karhunpentu vedessä elämöi.
Ei auta älinä, ei parku,
äreä on äitikarhu.
Siispä lapset muistakaa:
venettä ei saa keikuttaa!"
"Mustikoita, mansikoita,
mäyrä tuossa poimii noita.
Marjoja niin makoisia,
kypsiä ja puhtoisia!
Maalari vain maalaa majaa,
mirri katsoo marjastajaa.
Joko muki täynnä on,
marjamaito verraton,
kohta oottaa ahkeraa,
kaipa mirri maistaa saa!"
LAULU: "Pikkuiset kultakalat lammessa ui,
pikkuinen kala-äiti huolestui:
"Uikaa, uikaa, jos osaatte!"
Ja ne uivat, ja uivat,
sen uskotte!
Hop-hop-dä-pä-dä-pä-
hop-hop-huu....
LAULU: "Kukkuu, kukkuu, pikku-lanttu nukkuu,
kellarin pimeässä nurkassa.
Hiiri se tuli ja puraisi,
pikku-lanttu naurista potkaisi.
Nauris se narkas ja nurkkahan karkas,
porkkana paineli perässä.
Sipuli se itkeä pillitti,
perune se tilliä lohdutti.
Kaalikin suuttui ja punaiseksi muuttui,
punajuuri punotti vieressä.
Retiisi ja kukkakaali kikatti,
salaatti vain yksinänsä mökötti.
Suut meni tukkoon, kun avain kävi lukkoon,
tarhuri kurkisti ovesta:
"Ollaan me ihan kiltisti,
kasvikset yhdessä vakuutti."
"Yki-peikko yksinään,
istuu yrttimaalla.
Yskä vaivaa kauhea,
tätä pikku peikkoa.
Yrtit pitäisi poimia,
jotta saataisiin rohtoa.
Mahtaisiko auttaa sipulimaito
vaiko peikkomamman taito?"
"Tuhatjalkaisella on pyykkiä;
on hänellä tuhat sukkaa.
Ne kuivuvat pihlajanlehdellä,
eikä yksikään joudu hukkaan.
Tuhat sukkaa....on siinä tekemistä!
Tuhat sukkaa....on siinä pesemistä!
Muut katsovat rouvaa ahkeraa:
-No päivää! Ja tuhat suudelmaa!"
"Korkealle keinu keinahtaa,
pikkuinen kissa vauhtia saa.
Kesäretki sujuu mukavasti,
kun saa keinua tarpeeksi asti.
Kohta voi hieman ruokailla,
kattilassa on makoisaa keittoa.
Karhulle maistuu mainio kala,
jälkiruuaksi on kakkupala!"
"Oon Hemmo-heppa mä vainen,
ja katsos minkälainen,
on sateenkaari harjani mun,
sä siihet varmasti ihastut!"
"Kertoa voin tämän verran:
illalla näin haamu-herran!
Kumarteli kaavun alla,
tuossa meidän verannalla.
Johonkin vain sitten haihtui,
yö kun jälleen aamuun vaihtui..."
"Olipa kerran itikka,
jolla oli rättisitikka.
Ja sen sitikan takapenkillä,
kävi itikka iltalenkillä!"
"Pikku-peikko takkutukka,
pitkä häntä, risa sukka.
Istuu itsee kannon päässä,
pienet varpaat aivan jäässä!
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan.
Antoi vielä villatakin,
sekä päähän tonttulakin.
Pikku-peikko tupsutukka,
pitkä häntä, ehjä sukka.
Istuu nauraa kannon päässä,
eipä ole varpaat jäässä!"
LAULU/RUNO:
1. Kun sormen panee pystyyn päin,
on se linnun laulupuu.
Siihen lentää lintu näin, sil on auki suu:
TIU-TIU-TIU! TIU-TIU-TIU-,
siinä se laulaa vois.
TIU-TIU-TIU, TIU-TIU-TIU,
mutta se lentää pois!
2. Näin musta lintu lentelee, laulupuuta etsien,
sormenpäätä katselee, siihen istuen.
KVAAK. KVAAK, KVAAK, KVAAK, KVAAK, KVAAK,
siinä se laulaa vois.
KVAAK, KVAAK, KVAAK, KVAAK, KVAAK, KVAAK,
mutta se lentää pois!
3. Jo viisi pientä varpusta, ehtii luokse laulupuun,
onpas vallan ahdasta,
oksa taipuu HUU!
SIU, SIU, SIU, SIU, SIU, SIU
siinä ne laulaa vois.
SIU, SIU, SIU, SIU, SIU, SIU,
eikä ne lennä pois!
"Peukalo paleli pakkasella;
- kylmä ja vilu on mulla.
Etusormi niiskutti myöskin;
että oli ihan onneton.
Keskisormi melkein nyyhki,
nimetön kyyneleensä pyyhki.
Pikkusormi silloin suuttui:
- lapanenhan se kädestä puuttui!
Tumput nopeasti käteen vaan,
enää ei palele ollenkaan!
Kommentit